Skip to main content Skip to main navigation

Työntekijöiden henkisestä jaksamisesta huolehtiminen ei ole vain korona-ajan juttu

Koronavirus on horjuttanut monen työntekijän henkistä hyvinvointia. Sairastumisen pelko, tiukat karanteenit sekä eristäytyminen perheestä ja ystävistä painavat ihmisten mieliä kaikkialla maailmassa. Yrityksissä onkin ryhdytty viime aikoina monenlaisiin toimiin henkilökunnan hyvinvoinnin kohentamiseksi. 

Mutta mitä jos työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista ja hyvästä fiiliksestä huolehtiminen ei olisikaan vain korona-ajan juttu? Yksi asia on ainakin varma: terveellä mielellä jaksaa paremmin kuin uupuneella ja masentuneella.

Mielenterveyden vahvistamiseen ennaltaehkäisevästi on olemassa hyviksi ja vaikuttaviksi todettuja keinoja ja menetelmiä. Tulevaisuuden menestyjiä ovatkin työnantajat, joiden palkkio- ja henkilöstöetustrategiassa työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tukeminen.

Mielenterveys on jatkuvasti yhä keskeisemmässä osassa työntekijöiden työkykyä erityisesti aloilla, joilla tehdään ajatustyötä. Työhyvinvointi taas on pitkään tarkoittanut ergonomista työskentelyasentoa ja taukojumppaa. Mitä tehdä kun taukojumppa tai virikesetelit eivät enää tehoa?

Hyvin suunniteltu toimintamalli auttaa sekä työntekijöitä että työnantajaa

Työterveyshuollon toimijat ovat kunnostautuneet kehon sairauksien ja vaivojen lisäksi myös mielenterveydestä huolehtimisessa. Työterveyshuollon kanssa on nykyisin mahdollista kehittää toimintamalli, jossa jaetaan keinoja hyvän mielenterveyden tukemiseen paitsi työntekijöille itselleen myös organisaation esihenkilöille. Myös yritysten eläkevakuuttajat tarjoavat tukitoimenpiteitä henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi.

Hyvin suunnitellun työterveyshuollon, yrityksen sekä eläkevakuuttajan yhteistyön avulla yrityksessä opitaan tunnistamaan hyvissä ajoin signaaleja, jotka viestivät heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnista. Kun huoli työntekijän mielenterveydestä herää, on toimintamalli selvillä ja mielenterveyden asiantuntijat voivat olla saman tien tukena matalalla kynnyksellä.

Mielenterveydestä huolehtiminen ei aina tarkoita vuosien terapiaa

Työterveyshuollon toimijoiden palveluksessa on nykyisin mm. mielialavalmentajia, psykologeja, psykiatreja sekä psykoterapeutteja. Aina tilanne ei vaadi pitkällistä terapiaa, vaan ajoissa asiaan puuttumalla voidaan hyvinvointia parantaa jo pienillä toimenpiteillä. Ennakointi on tässä työssä olennaisessa osassa.

Huoli työntekijöiden mielenterveydestä ei missään nimessä ole vain työnantajabrändin tai työntekijäkokemuksen kehittämistä. Lisääntyneet uupumus- ja masennusoireilu nimittäin vähentävät työtehoa merkittävästi jo kauan ennen kuin työntekijä lopulta päätyy sairauslomalle tai jopa menettää työkykynsä pysyvästi.

Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi aitoa työntekijöistä välittämistä, myös taloudellista riskienhallintaa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Kun arvioidaan menetetyn työpanoksen rahallista arvoa, aiheuttavat mielenterveyden ongelmat Suomessa vuosittain jopa 2,5 miljardin euron kustannukset. Panostaminen työntekijöiden hyvinvointiin maksaa itsensä takaisin.

Onko sinun työpaikallasi asiat jo kunnossa?

Voisi jopa rohkeasti väittää, että pandemia on tuonut mukanaan jotakin hyvääkin. On hienoa, että yhä useammat työnantajat ovat heränneet huolehtimaan työntekijöidensä henkisestä hyvinvoinnista. Pandemian pitäisikin saada meidät haastamaan ajatuksiamme siitä, miten voimme voida entistä paremmin tulevaisuudessa ja mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Jos tunnistit tarpeen parantaa henkiseen hyvinvointiin liittyviä toimintatapoja tai suunnitella pitkäjänteisempää kokonaisuutta omalla työpaikallasi, olemme mielellämme apuna! Vertailemme puolestasi tarjolla olevia palveluita niin hinnan kuin laadunkin osalta sekä autamme sinua hyödyntämään työeläkevakuuttajasi palveluita entistä paremmin.

Haluatko kuulla lisää?

Ota yhteyttä