EU:n uusi tuotevastuusääntely ja mitä se tuo tullessaan

Päivityksen taustalla ovat ennen kaikkea tuotteiden nopea teknologinen kehitys ja globaalien toimitusketjujen monimutkaistuminen. Aiemman sääntelyn ei katsottu enää vastaavan nykytilannetta esimerkiksi vastuutahojen tai tuotteen määritelmän osalta. Lisäksi eri maiden toisistaan poikkeavat tuotevastuusäännökset ovat aiheuttaneet käytännön haasteita.

Direktiivin merkittävimmät uudistukset koskevat tuotteen määritelmää, vastuutahojen laajentamista ja korvattavien vahinkojen piiriä.

Muutoksia tuotevastuusääntelyssä

Digitaalisten tuotteiden osalta ohjelmiston kehittäjä tai tuottaja rinnastetaan valmistajaan. Tuotteeseen liitetty digitaalinen palvelu voidaan katsoa tuotteen komponentiksi, jos se on valmistajan kontrolloima tai hyväksymä. Tuotteen määritelmä kattaa myös itsenäiset ohjelmistot ja tekoälyjärjestelmät riippumatta siitä, toimitetaanko ohjelmisto esimerkiksi laitteelle asennettuna, verkon kautta tai pilvipalveluna. Kaupallisen toiminnan ulkopuolella kehitetty tai tarjottu vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto jää lähtökohtaisesti soveltamisalan ulkopuolelle.

Direktiivissä on huomioitu myös kiertotalous. Tuotteen olennainen muuttaminen alkuperäisen valmistajan määräysvallan ulkopuolella ja sen saattaminen uudelleen markkinoille voi tuoda muutoksen tehneelle toimijalle valmistajan vastuun.

Korvattavien vahinkojen osalta henkilövahingon määritelmä laajenee siten, että jatkossa myös lääketieteellisesti todetut psyykkiset vahingot voivat kuulua korvattaviin. Omaisuusvahingoissa poistuu nykyinen 395 euron minimiraja. Korvattavaksi voi tulla myös muuhun kuin ammatilliseen käyttöön tarkoitetun datan tuhoutuminen tai turmeltuminen.

Vastuutahojen joukkoa on laajennettu. Valmistajan lisäksi tuotevastuuseen voivat tietyin edellytyksin joutua esimerkiksi maahantuoja, valtuutettu edustaja, jakelija, logistiikkapalvelun tarjoaja tai verkkoalustan tarjoaja.

Näyttötaakkaa on kevennetty vahingonkärsijän näkökulmasta. Tuomioistuin voi määrätä vastaajan esittämään asian ratkaisemiseksi tarpeellista ja oikeasuhtaista näyttöä. Tuotteen puutteellinen turvallisuus tai sen ja vahingon välinen syy-yhteys voidaan lisäksi direktiivissä määritellyissä tilanteissa olettaa, jos asian osoittaminen on esimerkiksi teknisen tai tieteellisen monimutkaisuuden vuoksi kohtuuttoman vaikeaa. Näyttötaakka ei kuitenkaan käänny automaattisesti kaikissa tapauksissa.

Vanhentumisaika pitenee 25 vuoteen tuotteen markkinoille saattamisesta tapauksissa, joissa henkilövahingon oireet ilmenevät hitaasti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tuotteen ainesosan pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuvat henkilövahingot. Muiden vahinkojen osalta yleinen vanhentumisaika säilyy ennallaan.

Muuttuuko tuotevastuuvakuutus?

Tuotevastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti tyypillisesti tuotteen aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot sekä niihin suoraan liittyvä taloudellinen vahinko. Puhtaat taloudelliset vahingot jäävät yleensä korvattavuuden ulkopuolelle. Korvausvelvollisuuden on perustuttava voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Vakuutusehdot on lähtökohtaisesti laadittu fyysisten tuotteiden aiheuttamien vahinkojen varalle. Nykyisin yhä useampi tuote on kuitenkin digitaalinen tai sisältää ohjelmistoja ja tekoälyä, jotka vaikuttavat tuotteen turvallisuuteen ja käytettävyyteen.

Uusi direktiivi ei automaattisesti muuta olemassa olevien vakuutusten kattavuutta, vaan turva määräytyy edelleen vakuutusehtojen perusteella. Yrityksen onkin tärkeää selvittää, miten vakuutusehtojen tuotetta, vahinkoa ja vakuutettua toimintaa koskevat määritelmät soveltuvat ohjelmistoihin ja digitaalisiin tuotteisiin.

Ohjelmistoyrityksen vastuuriskit voivat jakautua tuotevastuu-, ICT-konsulttivastuu- ja kybervakuutusten välille. Vakuutusturvaa kannattaa siksi tarkastella kokonaisuutena ja varmistaa, ettei eri vakuutusten väliin jää olennaisia katvealueita.

Tekoäly- ja kybersääntely tuo velvoitteita

EU:n valmisteltu tekoälyvastuudirektiiviä koskeva ehdotus vedettiin virallisesti pois lokakuussa 2025. Tekoälyjärjestelmät kuuluvat kuitenkin uuden tuotevastuudirektiivin tuotemääritelmän piiriin. Lisäksi EU:n tekoälyasetus tuo tekoälyjärjestelmien tarjoajille ja käyttäjille erillisiä velvoitteita.

Ohjelmisto- ja teknologiayritysten on huomioitava myös EU:n kyberkestävyysasetus. Sen aktiivisesti hyödynnettyjä haavoittuvuuksia ja vakavia tietoturvapoikkeamia koskevat raportointivelvollisuudet alkavat 11.9.2026, ja asetuksen keskeisiä tuotevaatimuksia aletaan soveltaa 11.12.2027. Puutteellinen kyberturvallisuus tai tarvittavien turvallisuuspäivitysten laiminlyönti voi vaikuttaa myös tuotteen turvallisuuden arviointiin tuotevastuutilanteessa.