Sote-kiinteistöt uudelle pohjalle – kunnilla päätösten paikka
Sote-uudistuksessa kuntien omistamat, mutta hyvinvointialueiden käytössä olevat kiinteistöt siirtyivät vuoden 2023 alussa siirtymäajan vuokrasopimuksilla hyvinvointialueiden hallintaan. Vuoden 2025 lopussa tämä järjestely päättyy ja kuntien on tehtävä ratkaisuja kiinteistöjensä tulevaisuudesta – yhtiöittääkö, myydäkö vai jotain muuta.
Kysymys koskee tuhansia rakennuksia ympäri Suomen. Useissa kunnissa kyse ei ole yksittäisistä kiinteistöistä vaan koko palveluverkoston kannalta keskeisestä omaisuudesta.
"Näiden päätösten vaikutus ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Ei vain palvelurakenteeseen, vaan myös kuntien taloudelliseen liikkumavaraan ja riskienhallintaan", sanoo Söderberg & Partnersin julkisyhteisömyynnin johtaja Tapani Toppi.
Yhtiöittäminen ei ole tekninen yksityiskohta
Jos kunta haluaa jatkaa sote-kiinteistön vuokraamista hyvinvointialueelle vuoden 2026 alusta lähtien, vuokraustoiminta pitää siirtää erilliseen yhtiöön. Tämä perustuu kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuteen. Käytännössä tässä lähestytään liiketoiminnan harjoittamisesta ja se tuo mukanaan vaatimuksia esimerkiksi markkinaehtoisuudesta ja erillisestä kirjanpidosta.
Yhtiöittäminen ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto. Kunta voi myös myydä kiinteistön tai ottaa sen muuhun käyttöön, esimerkiksi omaan palvelutuotantoon tai muiden vuokralaisten käyttöön. Joissain tapauksissa vaihtoehdoksi voi jäädä purkaminen tai pahimmillaan tyhjilleen jääminen.
"Yhtiöittäminen voi tarjota hallitun tavan jatkaa vuokraamista, mutta siihen liittyy omat vaatimuksensa. Juridiset ja taloudelliset järjestelyt vaativat huolellista valmistelua ja julkisyhteisön vakuutukset ovat osa tätä kokonaisuutta", Toppi muistuttaa.
Kiinteistöpolitiikka ja vakuutusturva kulkevat käsi kädessä
Kaikki edellä mainitut ratkaisut vaikuttavat väistämättä myös vakuutuksiin. Esimerkiksi yhtiöittäminen tarkoittaa uuden vakuutuksenottajan syntymistä ja mahdollisesti uudenlaista riskiprofiilia. Myyntitilanteissa korostuvat vastuuriskit ja käyttötarkoituksen muuttuessa tarvitaan usein myös muutoksia vakuutusehtoihin.
"Usein ajatellaan, että vakuutukset hoidetaan lopuksi, kun päätökset on tehty. Todellisuudessa vakuutusturva tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Erityisesti, jos omaisuus siirtyy yhtiölle tai jää tyhjilleen", Toppi sanoo.
Vakuutusturva ei siis ole erillinen osa-alue, vaan osa kokonaisuutta, joka liittyy kuntien riskienhallintaan ja omaisuuden arvon turvaamiseen.
Päätöksenteon aikataulu tiivistyy
Siirtymäkausi päättyy vuoden 2025 lopussa, ja mahdollinen optiovuosi antaa vain vähän lisäaikaa. Kunnilla on enää muutama kuukausi aikaa tehdä päätöksiä, valmistella rakenteita ja käynnistää käytännön toimet, vakuutusjärjestelyt mukaan lukien.
Valmistelussa voi olla hyötyä kumppaneista, jotka tuntevat julkisyhteisöjen rakenteet, kiinteistöjen vakuuttamisen erityispiirteet ja sote-uudistuksen vaatimukset. Osaava vakuutusmeklari voi auttaa varmistamaan, että vakuutusturva pysyy ajan tasalla, vaikka omistajuus tai käyttötarkoitus muuttuu.
Tarvitsetko apua sote-kiinteistöihin liittyvien vakuutusten suunnittelussa? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme alla olevalla lomakkeella.
Lue lisää aiheesta Kuntaliiton verkkosivustolta.
