Lääkehoito varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa – tarvitaanko potilasvakuutusta?
Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille, lakkasi potilasvakuutuslain alainen toiminta suurimmassa osassa Suomen kuntia. Viime aikoina olemme kuitenkin saaneet kunta-asiakkailtamme useammankin kysymyksen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutettavan lääkehoidon vakuutusturvasta. Yleisin esimerkki varhaiskasvatuksessa tapahtuvasta lääkehoidosta lienee 1-tyypin diabetesta sairastavan lapsen lääkehoito.
Toiminnan vastuuvakuutus voisi korvata lääkehoidon yhteydessä syntyneitä vahinkoja, mutta tulkinnanvaraakin jää, kun useimpien vakuutusyhtiöiden toiminnan vastuuvakuutuksen ehdot rajaavat pois lääkkeen aiheuttamat vahingot, sekä potilasvakuutuslain tarkoittamat potilasvahingot.
Milloin lääkehoito kuuluu potilasvakuutuslain piiriin?
Potilasvakuutuslain määritelmien mukaan potilasvahingolla tarkoitetaan potilaalle annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutunutta henkilövahinkoa. Terveyden ja sairaanhoitoa taas lain mukaan on muun muassa potilaan terveyden palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtävät toimenpiteet taikka muu käsittely, jossa käytetään lääketieteellistä menetelmää tai joka perustuu lääketieteeseen. Lisäksi edellytyksenä on, että tehtäviä suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai että niitä suoritetaan terveydenhuollon toimintayksikössä.
Lakitesti jättää asian edelleen hiukan avoimeksi: Katsotaanko varhaiskasvatuksen tai peruskoulun oppilas potilaaksi? Onko lääkärin määräämän lääkkeen annostelu tai sen antaminen koulussa tai päiväkodissa terveyden- ja sairaanhoitoa, kun sitä ei tehdä terveydenhuollon toimintayksikössä? Onko asiassa avustajan koulutustaustalla vaikutusta arviointiin?
Päätimme selvittää potilasvakuutuskeskukselta, katsotaanko varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa toteutettava lääkehoito potilasvakuutuksen alaiseksi toiminnaksi ja olisiko lääkkeen annostelun yhteydessä syntyvä vahinko siis katsottava potilasvahingoksi. Jos näin olisi, kunnilla olisi myös velvollisuus ottaa potilasvakuutus tätä toimintaa varten.
Potilasvakuutuskeskuksen ensimmäinen vastaus yllätti: Lääkehoito on terveyden- ja sairaanhoitoa ja kun sen toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö, toiminta pitää vakuuttaa. Vastauksessa todettiin kuitenkin lisäksi, että Potilasvahinkolautakunnan linjauksen mukaan lääkehoidon katsottaisiin kuuluvan potilasvakuutuslain piiriin silloinkin, kun hoidon on antanut joku muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö. Muutaman tarkentava kysymyksen jälkeen myös Potilasvakuutuskeskuksen vastaus kuitenkin tarkentui: Lääkehoito kyllä katsotaan terveyden- ja sairaanhoidoksi, mutta vakuuttamisvelvollisuus syntyy vain, jos sitä toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö.
Milloin kunnalla tai kaupungilla on oltava potilasvakuutus?
Tulkinta siis tarkoittaa, että kunnilla ja kaupungeilla saattaa olla velvollisuus ottaa potilasvakuutus. Vakuuttamisvelvollisuus riippuu siitä, toteutetaanko varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa lääkehoitoa ja vastaako siitä terveydenhuollon ammattihenkilö. Kysyimme asiaa nimenomaan kunnallisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen näkökulmasta, mutta sama tulkinta koskee varmasti myös yksityisiä toimijoita sekä muuta sosiaalialaa.
Linjaus on johtaa hiukan erikoiseen tilanteeseen; Jos lääkehoitoon koulutetaan henkilö, jolla ei ole terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyyttä, vakuuttamisvelvollisuutta ei ole, eikä vahingonkärsinyt voisi mahdollisessa vahinkotilanteessa saada korvausta potilasvakuutuksesta. Jos taas hoitoa antaa terveydenhuollon ammattihenkilö, on hoidettavana oleva henkilö paremmin vakuutuksilla suojattu. Lääkehoidossa sattuvat vahingot lienevät kuitenkin onneksi verrattain harvinaisia.
Jos kaipaat lisätietoa tai apua vakuutusturvan suunnittelussa, julkisyhteisötiimimme tarjoaa mielellään tukea ja neuvontaa. Ota yhteyttä ja varmista, että kaikki tarvittavat vakuutukset ovat ajan tasalla.
