Työhyvinvointi on strateginen valinta – miksi parhaat työnantajat panostavat siihen nyt?
Hyvinvointi näkyy konkreettisesti siinä, miten työpaikalla viihdytään, miten työ sujuu ja millainen ilmapiiri vallitsee. Sen vaikutus ulottuu paljon pidemmälle kuin henkilöstöhallinnon vastuisiin. Se näkyy tuottavuudessa, asiakaskokemuksessa ja koko organisaation tulevaisuudessa.
Monessa yrityksessä tämä on jo tiedostettu. Hyvinvoiva työntekijä ei ainoastaan selviydy työstään, vaan haluaa myös kehittää sitä.
Työntekijät arvostavat toisenlaista työelämää
Monet perinteiset työelämän mittarit eivät enää kuvaa todellisuutta. Urakehitys ja titteli eivät määritä kiinnostusta samalla tavalla kuin ennen. Sen sijaan työntekijät kiinnittävät huomiota arkeen: miten heitä kohdellaan, millaista tukea he saavat ja kuinka vapaita he ovat vaikuttamaan omaan työhönsä.
Luottamus nousee toistuvasti esiin, samoin joustavuus. Kun työn ja muun elämän yhteensovittaminen on mahdollista ilman erillisiä perusteluja, työn imu kasvaa. Yrityskulttuurin avoimuus vaikuttaa siihen, miten turvalliseksi työntekijä kokee oman paikkansa. Hyvät suhteet kollegoihin ja esihenkilöihin eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne rakentuvat ajan kanssa, yhteisellä tavalla toimia.
Hyvä johtaminen ei kysy trendejä
Työhyvinvointi ei synny bonuksista eikä virkistyspäivistä, vaan arjen valinnoista. Esihenkilöiden rooli on ratkaiseva. Luottamusta rakentava johtaminen ei perustu oletuksiin, vaan kuuntelemiseen ja läsnäoloon.
Viestinnän on oltava suoraa ja molemminpuolista. Kun työntekijöillä on mahdollisuus kertoa, mitä he ajattelevat, ja he myös näkevät, että heidän palautteensa johtaa toimiin, luottamus vahvistuu. Kyselyt ja mittarit ovat hyödyllisiä vain silloin, kun niiden tuloksiin reagoidaan näkyvästi ja nopeasti.
Työhyvinvointi ei ole erillinen asia
Monessa organisaatiossa puhutaan edelleen työhyvinvoinnista irrallisena HR:n projektina tai yksittäisten henkilöstöetujen kautta. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Työn järjestelyt, johtaminen, työn sisältö ja työntekijöiden kokemus ovat kaikki sidoksissa toisiinsa.
Kun organisaatio tarkastelee omaa toimintakulttuuriaan, työterveyttä tukevia rakenteita ja työn arkea kokonaisuutena, se voi alkaa ymmärtää, millaisia vahvuuksia sillä jo on – ja mihin kannattaa panostaa lisää. Työhyvinvointia voi ja kannattaa mitata, mutta tärkeämpää on, että se nähdään jatkuvana osana kehittämistä, ei kertatoimenpiteenä.
Hyvinvoiva työyhteisö vetää puoleensa
Vetovoimainen työnantaja ei synny pelkistä markkinointiviesteistä, vaan työntekijöiden kokemuksista. Hyvinvoinnin kautta rakennettu työnantajakuva ei ole kampanja, vaan heijastus todellisuudesta. Se näkyy rekrytoinneissa, suositteluissa ja siinä, kuinka sitoutuneita ihmiset ovat työhönsä.
Samalla työhyvinvointi liittyy vahvasti vastuullisuuteen. Kun ihmisistä pidetään huolta, organisaatio toimii kestävällä tavalla. Sosiaalinen vastuu ei ole pakollinen raportti, vaan tapa johtaa ja tehdä päätöksiä.
Tukea kehittämiseen on saatavilla
Jokaisessa organisaatiossa on omat erityispiirteensä, mutta työhyvinvointia voi kehittää systemaattisesti. Se alkaa nykytilanteen ymmärtämisestä ja jatkuu käytännön toimenpiteillä, jotka tukevat sekä työntekijöitä että liiketoimintaa.
Söderberg & Partnersin asiantuntijat auttavat kartoittamaan henkilöstöön liittyvät riskit, kilpailuttamaan työterveyspalvelut, arvioimaan henkilöstöetujen vaikuttavuutta ja rakentamaan hyvinvointia tukevia ratkaisuja, jotka kestävät myös muuttuvassa työelämässä.
