Työskentely ulkomailla
Autamme luomaan selkeät prosessit ulkomaankomennuksiin ja ulkomaan etätyöhön. Valmiit ohjeet auttavat henkilöstöäsi ja johtoa toimimaan tasapuolisesti sekä välttämään virheitä. Samalla varmistutte siitä, että ulkomaille lähtevät työntekijät ovat turvallisin ja luottavaisin mielin. Autamme mielellämme myös henkilöstöetujen suunnittelussa esimerkiksi ulkomaisille tytäryhtiöille huomioiden paikallisen lainsäädännön.
Työnantaja vakuuttaa ulkomailla työskentelyn
Suomalaisella työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijän vakuutusturva myös ulkomaankomennuksen ja ulkomaan etätyön aikana. Tämä pätee kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin riippumatta siitä, kenen aloitteesta työntekijä lähtee ulkomaille.
Vakuutustarpeisiin sekä vakuuttamisen monimutkaisuuteen vaikuttaa paljon työskentelymaa sekä ulkomaan työskentelyjakson kesto. Useimmiten työntekijä tulee vakuuttaa kohdemaan sääntöjen mukaisesti.
Poikkeus sääntöön on kuitenkin tilapäisesti ulkomailla työskentelevä työntekijä eli lähetetty työntekijä. Eläketurvakeskuksen myöntämällä maksuttomalla todistuksella osoitetaan, minkä maan sosiaaliturvaan lähetetty työntekijä kuuluu ulkomailla työskennellessään.
Kohdemaa vaikuttaa ulkomailla työskentelyn vakuutuksiin
Ulkomailla työntekijä ja yrittäjä kuuluvat lähtökohtaisesti työskentelyvaltionsa sosiaaliturvan piiriin. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan kyseiseen maahan ja työntekijä saa esimerkiksi eläkkeen työskentelymaan lakien mukaisesti. Tätä pääsääntöä noudatetaan lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän kotipaikasta ja kansalaisuudesta riippumatta.
Työskentely EU/ETA-maissa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaissa
EU/ETA-maissa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaissa lähetettynä työntekijänä työskentelevän työnantaja voi hakea Eläketurvakeskukselta A1-todistusta , joka todistaa työntekijän kuulumisen Suomen sosiaaliturvaan.
Suomella on sosiaaliturvasopimus mm. Australian, Chilen, Etelä-Korean, Intian, Israelin, Kiinan, Kanadan, Quebecin ja USA:n kanssa.
A1-todistus on aina määräaikainen. Jos komennus jatkuu yli 30 päivää työskentelyyn myönnetyn todistuksen umpeutumisen jälkeen, tulee henkilölle hakea uutta todistusta. Eläketurvakeskukseen on myös ilmoitettava työsuhteessa tapahtuvista muutoksista.
Työskentely muissa maissa
Jos maiden välillä ei ole sosiaaliturvaa koskevaa sopimusta (esim. Thaimaa, Uusi-Seelanti, Venäjä, Afrikan maat), henkilöihin sovelletaan sekä lähtö- että tulomaassa omia kansallisia lainsäädäntöjä.
Työnantajalta voidaan periä sosiaaliturvamaksut kaksinkertaisesti ja kaikki sosiaaliturvan saamista koskevat rajoitukset ovat voimassa molemmissa maissa. Maksuja on usein maksettava ainakin osittain kaksinkertaisesti, mutta saatava sosiaaliturva voi silti olla puutteellista. Siksi suosittelemme aina tällaisissa tilanteissa lisävakuutusturvaa, esimerkiksi komennusmatkavakuutusta.
Työntekijä tarvitsee pääsääntöisesti myös työluvan, jonka myöntää kunkin maan oma maahanmuuttoviranomainen.
Komennusmatkavakuutus laajentaa sosiaaliturvaa
Komennusmatkavakuutus on lähetettyä työntekijää varten suunniteltu erityisvakuutus. Työntekijä lasketaan lähetetyksi työntekijäksi, kun työntekijä tekee töitä Suomessa toimivalle yritykselle koko työkomennuksensa ajan, hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin työkomennuksen alkaessa ja ulkomaankomennus on tilapäinen.
Moni yritys hankkii työntekijöilleen sosiaaliturvan Eläketurvakeskuksen antamalla todistuksella. Komennusmatkavakuutus on sosiaaliturvaa paljon tätä kattavampi vakuutusturva. Sen avulla voi tarjota työntekijöille laajaa terveys- ja vakuutusturvaa myös ulkomaan työskentelyssä.
Komennusvakuutus kattaa esimerkiksi ambulanssilentoja takaisin kotimaahan sairastapauksissa. Nämä eivät kuulu sosiaaliturvan piiriin. Ambulanssilentoja on myös erittäin kallista ja käytännössä hankalaa järjestää ilman vakuutusyhtiökumppania.
On myös hyvä pitää mielessä, että jotkin maat edellyttävät voimassaolevaa matkavakuutusta ennen viisumin myöntämistä.
